Euroopan Neurohoitajien 10. Konferenssi järjestettiin Belgradissa keväällä 2015

 

Serbian pääkaupungissa Belgradissa, joka tarkoittaa " valkoista kaupunkia" , on noin 1, 6 miljoonaa asukasta. Se sijaitsee Kaakkois- Euroopassa , Balkanin niemimaalla , Sava ja Tonava jokien yhtymäkohdassa. Kaupunki on yksi vanhimmista kaupungeista Euroopassa ja antiikin ajoista lähtien se on ollut tärkeä liikenteen keskipisteenä, teiden risteyksessä Itä-ja Länsi –Euroopan välilllä. Belgrad on moderni, monikulttuurinen eurooppalainen kaupunki, mutta myös Serbian kulttuurin, koulutuksen ja tieteen keskus.





Belgrad on nopeasti kehittyvä , lämminhenkinen kaupunki, joka on kuuluisa vieraanvaraisuudesta ja kansainvälisestä hengestään. Tästä kaikesta pääsimme nauttimaan osallistuessamme konfernssiin toukokuussa 2015.

Konferenssia, balettia, kulttuuria, hyvää ruokaa ja tietysti erinomaista seuraa…

Meidät vastaanotettiin Sava Centerissä perinnetanssin merkeissä. Esitysten lomassa tarjoiltiin pientä purtavaa ja juotavaa.

Kulttuurista ehdimme muutenkin nauttia tiiviin konferenssin lomassa.Vierailimme mm. perinteikkäässä Operatalossa, jossa näimme kuuluisan baletinThe picture of Doria Grey. Lavastuksineen ja tanssijoineen mahtava elämäys.                                       

From Evidence to Exelence konferenssin teemana

Konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaaa Itä-Euroopassa ja se oli järjestetty pienen Serbian yhdistyksen voimin. Euroopan Neurohoitajien kongressi keräsi noin 200 osallistujaa 19 eri maasta. Suullisia esityksiä pidettiin 50 kpl ja postereita oli esillä 31 kpl. Näiden ympärille rakentui laaja-alaista näyttöä neurohoitajien työn kehittämisestä potilaiden parhaaksi. Suomesta osallistujia oli n. 15 sairaanhoitajaa ja esimiestä! Myös verkostoitumiseen oli luotu mahtavat puitteet juhlaillallisella.

Jäsenenä saat lukea viimeisimmästä lehdestä (34/2015) lisää konferenssin kuulumisia.

Kiitos Suomen Neurohoitajien yhdistykselle apurahan myöntämisestä. Jäsenet voivat hakea apurahoja yhdistyksen kotisiujen kautta. FANN ry jäseneksi.

Seuraava Euroopan kongressi pidetään 2019 Manchesterissä, Englannissa!

British Association of Neuroscience Nurses

will host the next EANN Congress in Manchester in 2019! BANN put forward a bid at this year's EANN board meeting and was successful against competing countries in securing the BID. We hope to see all of BANN members in Manchester in 2019 for this event and we will welcome all of EANN members and international colleagues.

Sairaanhoitajaliiton myöntämä erityispätevyys on tunnustus hoitotyön kehittämisestä ja kliinisellä uralla kehittymisestä

Erityispätevyysnimike funktionaalisesta neurohoitotyöstä

https://sairaanhoitajat.fi/2015/erityispatevyysnimike-funktionaalisesta-neurohoitoyosta-taina-lahdelle/

Erityispätevyysnimike on julkinen lisäansio ja tunnustus, jonka tarkoitus on tuoda esille saajan erityistä osaamista ja asiantuntijuutta sairaanhoitajana. Nimikkeen tarkoituksena on myös tukea ja motivoida sairaanhoitajaa kehittämään osaamistaan näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja siten edistää hoitotyön vaikuttavuutta. Taina Lahti sai erityispätevyysnimikkeen 2014.

Sairaanhoitajaliiton jäsenet voivat hakea erityispätevyysnimikettä kerran vuodessa. Nimikkeen saanut henkilö on osoittanut omaavansa erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä voidaan pitää lisäansiona, jonka avulla tunnustetaan sairaanhoitajan erityinen osaaminen ja asiantuntijuus kliinisessä työssä. Sairaanhoitajaliitto on myöntänyt erityispätevyyksiä vuodesta 2008. Nimike voidaan myöntää hakumenettelyn perusteella, jos hakija on hankkinut syventävää koulutusta ja vahvat näytöt joltakin kliiniseltä erityisalueelta.

Sairaanhoitajaliiton hallitus on myöntänyt marraskuussa 2009 erityispätevyysnimikkeen:

Jaana Kotila, Helsinki
Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys, äkilliset terveysmuutokset, neurokirurginen hoitotyö

Aino Mäkitalo, Jyväskylä
Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys, pitkäaikaiset terveysmuutokset, neurologisen potilaan hoitotyö

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/uraportti/erityispatevyys/nimikkeen-saaneet/

Uralla eteneminen kliinisessä työssä on myös mahdollista

Tässä blogin osiossa valoitetaan hoitotyön kliinisen asiantuntijan työnkuvaa, sillä tämä uravaihtoehto on Suomessa vielä melko tuntematon. Aiemmin sairaanhoitaja saattoi edetä urallaan osasonhoitajaksi ja ylihoitajaksi. Kliininen uramalli on avannut toisen tien edetä. Suomessa pilotoitiin asiantuntijan toimea 2001 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Pilotti oli kaksivuotinen ja sen jälkeen toimia alettiin pikkuhiljaa perustamaan enemmän.Vuoden 2009 jälkeen HUS alueen asiantuntijoiden määrä on tuplaantunut ja tällä hetkellä terveystieteiden kliinisiä asiantuntijoita on jo 21, hoitotyön alueella toimii 15. Koko Suomessa toimii yliopistosairaaloissa 48 kliinistä asaintuntijaa.

" Hoitotyön kliininen asiantuntija (CNS) on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on syventävä maisteritason koulutus. Hän kykenee vaativaan päätöksentekoon ja omaa asiantuntijatasoiset tiedot, taidot ja pätevyyden toimia työyksikköä laajemmissa työtehtävissä. Hoitotyön kliinisellä asiantuntijalla on laaja hoitotyön asiantuntemus, hänellä on taitoa ja kykyä kehittää, koordinoida ja arvioida monimutkaisia hoitotyön tilanteita ja interventioita. Hoitotyön kliininen asiantuntija vaikuttaa hoitotyön toteuttamiseen omalla erikoisalallaan."

Minun erikoisalanani on Neurohoitotyö. Valmistuin sairaanhoitajaksi jouluna 1993.Olen työskennellyt ennen asiantuntijan uraa laajasti eri erikoisaloilla sekä perus- että erikoissairaanhoidossa noin 10 vuotta ja 7 vuotta Neurokirurgian tehovalvonnassa sairaanhoitajana, 1,5 vuotta osastonhoitajan sijaisudessa ja nyt vuodesta 2007 olen toiminut Neurohoitotyön asiantuntijana.

Päätehtävänäni on toimia kliinisen hoitotyön tukena, lähellä potilasta ja henkilökuntaa. Työhön kuuluu myös tiedonhakua, uuden tutkimuksen seuraamista, opetusta, ohjausta ja kehittämistä. Tehtäväni on toimia näyttöön perustuvan tiedon jakamisessa ja uusien toimintatapojen käytäntöön otossa mukana. Verkostoituminen on välttämätöntä, sillä koko ajan tulee kysymyksiä joihin pitää etsiä vastausta. Kaikkea ei voi itse tietää, mutta tärkeää on olla selvillä mistä sen tiedon saa. Kliinisillä asaintuntijolla on kattava HUS:n sisäinen verkosto sekä koko maan kattava kliinisten asiantuntijoiden verkosto, joka toimii hyvin. Myös yhteydet maalilmalle ovat auki ja kansainvälistä tietoa bencmarkaamalla pysytään mukana kehityksessä. Toimin aktiivisesti myös neurohoitajien verkostossa, FANN hallituksessa ja yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Seuraavassa muutama esimerkki minun normiviikosta:

Aikaa sähköpostin seuraamiseen ja viestehin vastaamiseen menee viikossa aikaa joskus aika paljonkin. Mutta toisaalta työn luonteeseen kuuluu konsultointi omalla erikoisalueella. Vuoden alussa minun alueeni laajeni kattamaan myös neurologian osastot HUS alueella, joten käytin aikaa näihin osastoihin tutustumiseen. Olen työskennellyt myös aikanaan neurologian puolella. Minun vastuualueeseen kuuluu siis 10 osastoa; yksi neurokirurgian leikkausosasto, tehovalvonta, stroke, kaksi neurokirurgian vuodeosastoa ja viisi neurologian vuodeosastoa. Esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.

Kuluneella viikolla työtehtäviin kuului mm. Ammattiuramallin (AURA-malli) luentosession valmistelua Sairaanhoitajapäiville. Valmistelutyötä tein muutaman kollegan kanssa, jolla myös on samassa sessiossa luennot. Kannattaa tulla kuulemaan 12.3.2015. HUS uramallista. Osallistuin painehaavojen ehkäisyn kokoukseen,koska kuulun työryhmään joka valmistelee painehaavan ehkäisyn toimintamallin jalkauttamista. Kävin Hyvinkään ammattikorkeakoulussa luennoimassa akuutista neurohoitotyöstä. Sitten ohjasin taitavien hoitajien tuloskorttien täytössä ja keskustelin osastonhoitajien kanssa osastojen asiantuntijaryhmien perustamisesta. Aiheeseen liityen on sovittu myös osastotunteja.

Helsingissä järjestettiin II näyttöön perustuvan toiminnan symbosium, jossa minulla oli kollegan kanssa posteriesitys, aiheena syventävän perhdytyksen koulutusintervention toteuttamisesta. Suunnittelimme myös työryhmässä HUS taitavatason koulutusta, jonka on tarkoitus alkaa 2016. Sitten ohjasin tiedonhaussa sairaanhoitajia, jotka tekevät osastolle vuodeosastovierailu käynnistä kriteerejä ja ohejeistusta, käytöntöä on pilotoitu Töölössä neurotehovalvonnan ja vuodeosastojen välillä.Nyt kuitenkin havittiin tarvetta kriteerien muokkaamiseen enemmän neurohoitotyöhön sopivaksi.Tutkiva hoitotyö -lehdessä oli artikkeli kollegiaalisuudesta, kävin siitä keskustelua osaston sairaanhoitajien kanssa ja suunnitelmasta ottaa se aiheeksi myös klinikkakoulutkseen. Näiden lisäksi muutama klinikkakierros "clinical rounds" eri osastoilla ja muuta pientä konsultaatiota yms. Miltäs vaikuttaa? Kiinnostavaa neurohoitotyön kehttämistä riittää!

Terveisin,

Jaana Kotila, TtM

Hoitotyön kliininen asiantuntija, Neurohoitotyö

Tieto lisääntyy jakamalla

Käy tutustumassa neurologisten lasten hoitotyön blogiin. Hyviä ajatuksia tiedon jakamisesta.
Lasten tähden: Tieto lisääntyy jakamalla:

"Monet hyvät asiat tässä maailmassa lisääntyvät, kun niitä jakaa muille. Tieto on yksi niistä. 

Ajatus jonkin lisääntymisestä jakamalla on paitsi se, että maailma hyötyy siitä, että sinä jaat tietoasi, myös se, että sinä hyödyt siitä. Ja vieläpä monella tavalla. Ensinnäkin omien ajatusten kertominen muille auttaa selkiyttämään niitä sinulle itsellesikin. Toiseksi maailmasta voi tulla lisääntyneen tiedon avulla sinullekin parempi paikka elää. Ja sitten vielä: voit lisätä jakamisen kulttuuria, jolloin voit itsellesi saada siitä odottamatontakin hyötyä. "

Sairaanhoitajien tulisikin enemmän jakaa osaamistaan kollegiaalisesti!

Tietotesti kehittää ja arvioi sairaanhoitajia

Miikka Väyrynen Laurea-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 2014: Neurokirurgisen spinaalidreenipotilaan hoito: Tietotesti sairaanhoitajille Tietotesti on väline, joka mahdollistaa samanaikaisesti sairaanhoitajan osaamisen kehittämisen ja arvioinnin. Tietotestiä voidaan käyttää aktiivisen oppimisen välineenä, joka auttaa ja edistää teoriatiedon muistamista. Samalla tietotesti mahdollistaa sen, että työnantaja voi arvioida henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita. Opinnäytetyössä on luotu Töölön sairaalan Neurokirurgian klinikan käyttöön kysymykset tietotestiin neurokirurgisen spinaalidreenipotilaan hoidosta. Työ oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja HUS:n operatiivisen tulosyksikön yhteistyöhanketta. Julkaistu sairaanhoitajalehdessä

Opas aivoinfarktipotilaiden omaisille

Sanna Oikari ja Maiju Ruotsalainen
Hämeen ammattikorkeakoulu; Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja
Opinnäytetyö 2013: 
Aivoinfarktipotilaan kuntoutus sairaanhoitajan näkökulmasta – opas omaisille

Aivoverenkiertohäiriöt ovat kasvava ongelma Suomessa. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle pyritään kuitenkin antamaan paras mahdollinen kuntoutus, jotta elämä pysyy elämisen arvoisena. Kuntoutuminen on pitkä ja raskas prosessi. Omaisten rooli on merkittävä kuntoutumisprosessin aikana.

Opinnäytetyössä on perehdytty aivoinfarktiin ja sen kuntoutukseen. Opinnäytetyön toiminnalliseksi osuudeksi muodostui opas aivoinfarktipotilaan omaisille. Opas on tehty yhdessä työelämäkumppanimme, kuntoutuslaitos Ilveskodin, kanssa.

Julkaistu sairaanhoitajalehdessä

Tiivistelmä Sairaanhoitajapäiville 2012

Potilasturvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumien raportoinnin avulla

HUS, Töölön sairaala, Neurokirurgian teho- ja valvontaosasto

Eliisa Valovirta, Sairaanhoitaja YAMK, hoitotyön kliininen asiantuntija

Anna Fastberg, Sairaanhoitaja, Taitava tehohoitaja

Anna-Mari Lappalainen, Sairaanhoitaja, TtM-opiskelija

Jaana Kotila, Sairaanhoitaja AMK, TtM-opiskelija, osastonhoitaja, jaana.kotila@hus.fi

Lähtökohdat

Potilashoitoon liittyvät vaaratapahtumat voivat esiintyä missä tahansa hoitotyön vaiheessa. Terveydenhuollossa toistuvat herkästi samat virheet, joten niiden systemaattinen raportointi ja analysointi auttavat kehittämään yksikön sisäistä toimintaa.

Menetelmät

HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointijärjestelmä ja tietotekninen työkalu. Järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja rankaisemattomaan vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja niiden käsittelyyn. Tässä katsauksessa aineisto kerättiin HUS Neurokirurgisella tehovalvontaosastolla vuonna 2011 raportoiduista vaaratapahtumista sekä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista.

Tulokset

Sähköisten potilastietojärjestelmien on sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan todettu parantavan dokumentointia sekä vähentävän mm. lääkitykseen liittyviä virheitä.  Kirjallisuuskatsauksesta ilmeni, että lääkitykseen liittyvistä vaaratapahtumista suurin osa tapahtuu lääkkeen määräämis- tai sen antovaiheessa. Osaston ilmoituksia tehtiin yhteensä 47 kpl tarkastelujakson aikana. Näistä ilmoituksista 19 kpl (40%) oli läheltä piti tapauksia ja 28 kpl (60%) tapahtui potilaalle. Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista (15kpl, 32%). Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyviä vaaratapahtumia raportoitiin 4 kpl (9%).  

Päätelmät

Potilasturvallisuuden kehittäminen antaa hoitohenkilökunnalle paremmat mahdollisuudet tarjota laadukasta ja turvallista hoitoa. Turvallisuus tulee rakentaa hoidon prosesseihin. HaiPro tarjoaa tietoa siitä, miten ja milloin poikkeamia tapahtuu. Tiedon hyödyntäminen on tärkein tehtävä, jota esimiehen tulee koordinoida. Vaaratapahtumat käsitellään säännöllisesti HUS Neurokirurgisen teho- ja valvontaosaston kokouksissa. Ilmoitusten perusteella on suunniteltu koulutuksia, päivitetty sähköisiä ohjeita ja kehitetty yksiköiden välistä tiedonkulkua. Viivakoodilukijan käyttö on yksi esimerkki käytännön toimintatapojen muutoksista potilasturvallisuuden parantamiseksi.